Kustaa Vaasan Bämät

Kuulkat ja ihmetelkäät, te caikki canssaihmiset!

Tänä armoitetuna wuonna ovat muutamat soreat tytäret ja wäkevät neitokaiset saapuneet Wasan ylpiään howiin, caiken cansan ja wäen nähtäville…

On heissä neitoa, piikaa ja emäntää jos jonkalaisia, vaan yksi asia ompi caikille selkiä ja wakaa: eivät nämät wiisaat neidot ole vaeltaneet turhan panteiksi tahi lähtössä tyhjin käsin, sillä heidän kultahammastans ja janoisisa henkeänsä kolottaa taas sanken kovasti.

Sentähden on varma ja tiettävä, että se suuri ja kiiltäwä pokaali lähtee Wasa-herrain ja -rouvain linnoituksesta cuin cuppa Töllebystä.

Mutta cun Wasan ehtoo lähestyy, pitää caikelle cansakunnalle ja kaupunkin asuvaisille tämä seuraawa harwinaisen tiettäväksi tehtämän: laitakkaa wiinikellarit visusti säppiin -tytäret ompi cohta irti.

Tämän kirjoitti ja todisti suurta kunnioitusta osoittaen,

Kustaa Vaasan Bämät